Harmaankissan ihmiset

Harmaankissan kasvattajanimen omistan minä, Annika Viljakainen.
Olen vm. -72 tyttö läntiseltä Uudeltamaalta. Ihmisperheeseeni kuuluu poikani Nuutti -97 ja muutama rakas ihminen joita ilman elämä olisi ihan mälsää.
Asumme Lohjalla. Harrastan kissojen lisäksi käsitöitä, vanhojen huonekalujen kunnostamista, kaikenlaista pikku remontointia ja mökillä puutarhanhoitoa. Myös valokuvausta ja lukemista aika ajoin.

Kissahistoriani

Lapsuus
Halusin lapsena aina kissaa. Kissaa en saanut mutta lopulta saimme pikkusiskoni kanssa kääpiökanin jonka nimeksi tuli Juuso. Juuso eli kanssamme 7 vuotta. Muutettuani omaan kotiin, ei liene yllätys että hommasin siis ensitöikseni sen kauan kaivatun kissan. Jade löytyi sunnuntain Hesarista ja haimme sinivalkoisen tyttöpennun kotiin Tuusulasta.

Jade
Jade oli varsinainen Persoona. Hän esim. asui vuoden saunassa koska ei voinut sietää mäyräkoiranpentuamme. Silittää ei saanut kukaan muu kuin minä, ja vain kissan määrittelemässä ajassa, paikassa ja tavalla. Usein Avaruuskissaksi kutsumallamme tytöllä oli pysähtynyt katse, ja lautasen kokoiset silmät seisoivat päässä kuin vastaanottaen viestejä kissojen planeetalta.. Jade nukkui pois v.2008 elettyään 16,5v. Jadesta enemmän sivulla 'Muistoja'.

Vierailevat tähdet
Jaden vanhuusvuosina asuimme omakotitalossa maalla ja kotiimme päätti muuttaa silloin tällöin jokunen kissa. Jotkut viihtyivät kauemmin, jotkut vain käväisivät. Pisimpään viihtyi harmaa Mao, parisen vuotta. Mao oli ainoa kissa jota Jade sieti. Yhteiselo sujui mukavasti siihen asti kunnes Mao eräänä päivänä päätti jatkaa matkaa.

Burmat
Kituutin ilman kissaa, pelkällä papukaijalla, puolisen vuotta ja päätin lopulta että nyt riittää. Mielessä kummitteli burmankissa, aloin ottaa selvää mikä se sellainen oikein on.
Ensimmäinen Burma tuli taloon 08/09 vuodenvaihteessa Oliivian kissalasta. Sininen Oliivian Tinkabella oli yläpurentainen ja otin hänet kovaan kissankaipuuseeni vain ja ainoastaan rakastettavaksi. Seuraavana vuonna suunnittelin mäyräkoiran hankintaa mutta toisin kävi. Tinkan kasvattaja soitti ja kyseli kuulumisia sekä kertoi uusista pennuista. Jatkon varmasti arvaattekin. Oliivian Ultima Thulen saimme Tinkan kanssa joululahjaksi yhdeltä ihanalta ihmiseltä!